Historia

Järvilinnan vuonna 1891 valmistunut jyhkeä päärakennus on suojelukohde. Sen on suunnitellut paikallinen rakennusmestari Tuomainen Viitasaaren tuomiokunnan tuomari Karl Johan Hjeltille.

Järvilinnan nykyisen päärakennuksen paikalla ollut, nykyistä huomattavasti vaatimattomampi hirsirakennus siirrettiin ensin Jyväskylästä Laukaaseen menevän maantien toiselle puolelle, kun tuomari Karl Johan Hjelt osti tilan. Uuden talon piirustukset hän tilasi paikalliselta rakennusmestarilta ja talo valmistui 1891. Tuomarin perheen, johon kuului vanhempien lisäksi kaksi tytärtä, hallussa se oli 1910-luvun loppupuolelle. Paitsi tuomariperheen kotina talo toimi Laukaan käräjäpaikkana.

Tuomari Hjeltin kuoltua Järvilinna oli kahden yksityishenkilön omistuksessa, kunnes Suomen valtio osti kiinteistön 1920- luvun alussa. Sen jälkeen Järvilinna oli liki 50 vuotta Suomen valtion omistamana Vastaanottokeskus, jonne pojat tuotiin kasvamaan yhteiskuntakelpoisiksi. Järvilinnassa käytettiin uutta toimintamallia, jossa pojat lajiteltiin oikeanlaisiin kasvatuslaitoksiin ja turvakoteihin.
Kerrallaan poikia asui parikymmentä Järvilinnassa ja vuosien varrella liki 5000 miestä on viettänyt nuoruuttaan talossa. Toiminta päättyi v 1969, kun vastaavanlaisia kasvatuskoteja oli perustettu myös muualle Suomeen.

Kasvatuskotivaiheen jälkeen kiinteistö toimi Vihtavuoren tehtaiden työntekijöiden asuinpaikkana.

Perusteellisen remontin jälkeen Järvilinnassa toimi Kuhankosken erityisammattikoulu 1980- luvulta alkaen, kunnes lyhyehkön tyhjillään olon ja omistajan vaihdoksen jälkeen tuli Taidekeskus. Nykyisin Järvilinnan tilaan kuuluu 22 hehtaaria maata ja useita rakennuksia, joissa on tilaa yhtensä noin 3.000 m2.

historia_ihmiset

Kauko Sorjosen säätiö osti Järvilinnan 2009, jonka jälkeen muutama korjauskelvoton rakennus purettiin ja piharakennukset vuokrattiin taiteilijoiden työtiloiksi. Päärakennus peruskorjattiin ja viime vuosina alueelle on noussut muutama uudisrakennuskin.

Järvilinna on kesäisin säätiön omistaman höyrylaiva Toimin kotisatama.
Lisäksi P-alueen reunalla on vuonna 2014 säätiön omistukseen siirtynyt siipiratashöyrylaiva Lahtis, josta oma näyttely päärakennuksessa.

laiva1

» Taidekeskus Järvilinna | Kahvila ja taidemyymälä | Puhdetyömuseo | Historia