Historia

Järvilinnan tilaan kuuluu 22 hehtaaria maata ja useita rakennuksia, joissa on tilaa yhtensä noin 3.000 m2. Vuonna 1891 valmistunut jyhkeä päärakennus on suojelukohde. Sen on suunnitellut paikallinen rakennusmestari Tuomainen Viitasaaren tuomiokunnan tuomari Karl Johan Hjeltille.

Tuomari Hjeltin jälkeen Järvilinnan huvila toimi 20- luvulta alkaen vuosikymmeniä poikakotina. Järvilinnassa on myös toiminut Kuhankosken erityisammattikoulu 80- luvulta alkaen, kunnes lyhyehkön tyhjillään olon ja omistajan vaihdoksen jälkeen tuli Taidekeskus.

Järvilinnan nykyisen päärakennuksen paikalla ollut, nykyistä huomattavasti vaatimattomampi hirsirakennus siirrettiin Jyväskylästä Laukaaseen menevän maantien toiselle puolelle, kun Viitasaaren tuomiokunnan tuomari Karl Johan Hjelt osti tilan. Uuden talon piirustukset hän tilasi paikalliselta rakennusmestarilta ja talo  valmistui 1891. Tuomarin perheen, johon kuului vanhempien lisäksi kaksi tytärtä, hallussa se oli 1910-luvun loppupuolelle. Paitsi tuomariperheen kotina talo toimi Laukaan käräjäpaikkana.

historia_ihmiset

Kauko Sorjosen säätiö osti Järvilinnan 2009, jonka jälkeen muutama korjauskelvoton rakennus purettiin ja piharakennukset vuokrattiin taiteilijoiden työtiloiksi. Päärakennus peruskorjattiin ja viime vuosina alueelle on noussut muutama uudisrakennuskin.

Järvilinna on myös säätiön omistaman höyrylaiva Toimin kotisatama ja siellä aloitettiin 2014 säätiön omistukseen siirtyneen siipiratashöyrylaiva Lahtiksen entisöinti.

laiva1

» Taidekeskus Järvilinna | Kahvila ja taidemyymälä | Puhdetyömuseo | Historia